Olen imussa
Mielikuvitus, jonka pelkään tukahtuneen lääkitykseen
Ei
Ei
Minä maalaan
luon
olen osa teostani
Mikä hillitön tuli
rakkaus
intohimo
Elämäni on tämä
Ei
Ei
Minä maalaan
luon
olen osa teostani
Mikä hillitön tuli
rakkaus
intohimo
Elämäni on tämä
posted by Itseni at 12:31 ap.
3 Comments:
Ihana lukea noita sun sanoja, kannustusta täältä ja ilon ilmaisuja puolestasi. Samantapaista polkua olen tallustanut muutaman vuoden tässä. Sairaus, lääkkeet, luovuus.
Nyt olen huomannut ettei ne lääkkeet oikeasti vie luovuutta, alussa kyllä voi vähän tökkiä, mutta kyllä se paha olokin (minulla ainakin) vie yhtä hyvin taiteet kauaksi. Sopiva lääkitys niin pahat asiat pysyvät kurissa ja kun oppii luottamaan siihen, että lääkkeet auttaa, luovuuden lintu tulee takaisin kylään.
Sitä paitsi itse olen huomannut, ettei se luovuus aina terveenäkään välillä ole toiminut napista painamalla.
Hei Katiliini!
Kiitos sinä väsymätön kannustajani!
Minä niin aina pelkään, että lääkitys kahlitsee mielikuvitustani
Minun sairauteni (ja ehkä kaikki psyykkiset sairaudet?), kun on osittain vilkkaan mielikuvitukseni kirous
ja lääkityksellä sitä pyritään hillitsemään
Tai ennemminkin pelkään näin
Mutta onneksi en ole ainakaan ihan kokonaan menettänyt :)
Ihanaa, kun joku nauttii tekemisestään, kuten sinä! kirjoitat siitä niin suurella innolla ja ilolla!
Minulle kirjoittaminen on parhaimmillaan riemua siitä, että seikkailen tarinoissa, löydän uusia ihmisiä, persoonia, suhteita, tapahtumia, kohtaloita ja phimmillaan sitä, että yhde lauseen saaminen ruudulle tai paperille on työn ja tuskan takana, eikä mikään tunnu oikealta, kaikki on vaikeaa. Välillä mietin lääkkeitä, masennuslääkkeitä, rauhoittavia ja unilääkkeitä(joiden koukusta olen tosin päässyt ja käytän vain välillä), että lamavatko ne intoani, energiaani ja aivojeni notkeutta, mutta kyllä se loppujen lopuksi on vain siitä kiinni, että tekee..kaiken ei tarvitse olla hienoa ja valmista eikä onnistunutta, kunhan tekee!
Maalaamisen iloa!
-minh-
Lähetä kommentti
<< Home