Urastani

Kyllä on pitänyt monen mutkan kautta kulkea

Lapsesta lähtien maalaaminen oli minulle tosi tärkeää
mutta vanhemmilleni jostain syystä (muusikkoisä) musiikki oli yliarvostettua
ja päädyin ennen koulun alkua sello-ryhmään. Soittelin selloa muutaman vuoden
Vaan eipä innostanut
Olisin halunnut kuvataidekouluun ja muistaakseni olinkin pari vuotta

Mutta se musiikki...
Eipä päästetty minua näin helpolla
aloin soittaa poikkihuilua (puhtaasti miellyttääkseni äitiäni)
Ja sitä sitten vingutettiin kollektiiviseen vitutukseen asti

Lukiossa tapasin ihanan Runotyttösen, jonka kanssa me kaksi omituista
löysimme itsemme runojen kautta
omiemme ja
toisten
Voi sitä maailmanavaruutta ja viattomuutta (ihanaa aikaa)

Silloin olin jo aika lähellä

Vaan eipä riittäneet voimat eikä usko itseen
Lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi Lahden AMK:un
Valmistun tietäen, että tämä se ei ainakaan ole

Hetkeksi valtava tyhjyys
Mistä ihmeestä löydän oman ääneni
Jos nämäkään ne eivät olleet
-missä se on??

Tässä kohtaan ilmaantui se tilaisuus kuin suuresta tarkoitukseta
Kansanopiston kuvataidelinja
hain
pääsin
ja sain rahoituksen
Ja siinä se taas oli, elämän suunta

Pienoisen/sinnepäin syrjähypyn tein tässä ammatillisen kehityksen tiellä
ja lähdin opiskelemaan käsityöläisyyttä

Tämä on paljon sinnepäin
mutta ei ihan

Minä haluan opiskella kuvataiteilijaksi
Ja siihen panostan nyt koko energialla ja henkisyydelläni

Rakkaiden ystävieni tuella
Kiitos rakkaat sanoistanne ja läsnäolostanne