Ystävyydestä

Ystäväni,
poikkeuksetta,
ovat tulleet elämääni erikoisia reittejä

Rumpalipoika myös

Mitä voisin sanoa,
mitä en olisi jo sanonut

Vai olenko sanonut kaiken

Kuinka kovasti häntä rakastin
kuinka olimme mies ja nainen
kaksi omituista
minä hullu
hän erakko

Minä sain erakon sydämen
Ja retkellä metsään
sain hänen poikuutensa
minä katala nainen

Silloin minä olin rakas
ja kultainen
ja kaunis (vaikka olinkin ruma)

ja niin täynnä onnea
Minä ja Rumpalipoika
kaksi omituista

Se vaan ei toiminut
erakolla on vain itsensä
ja hulluahan ei katsele kukaan

Rakastin ja tein kuolemaa
niin traagista (ja typerää)
viilsin ranteeni auki

Ja kun minä olin pohjalla
sinä rakastitkin toista (näin nyt kuulin)
Minä heitin venäläisen kristallilasin kotini seinään,
koska et kysynyt kuulumisiani

Itkin ja itkin
makasin sängyssä ja itkin
ja tein kuolemaa
sinä et enää rakastanut minua
et enää koskaan

Ja se olisi liian kauan


Jotain muuttui
ehkä minussa
maiseman väritys

Vähitellen oli helpompaa
Ja kun sinä tulit keväällä katsomaan minua sairaalaan
ei ollut enää paha
vaan hyvä
niin kovin hyvä, rakkaani

Nyt voimme olla ystäviä, kalleinpani

Minä rakastan sinua
sitä en lakkaa

Ja sinä
(voi niin ihana sinä)
rakastat minua myös

Tilanne muuttuu
sinä seurustelet
ja kyllä, minä olen onnellinen siitä
kovasti onnellinen

Haluaisin tavata rakkaasi
jos sinä rakastat häntä
minä rakastan myös

Kultainen
hyvää syntymäpäivää!