3.11.05

Ei se olekaan ihan niin helppoa

Rumpalipojan rakkaan tapaaminen

Olen viettänyt koko päivän yksin omissa ajatuksissani
Se ei ole mitenkään tavatonta
mutta juuri tänään se on saanut ajatukseni kiertämään kehää

Siksi tunteetkin tuntuvat suuremmilta
ja järki
(voihan v*ttu)
loistaa vähyydessään

Tämä on se hetki,
jolloin punnitaan,
kuinka paljon huumoria minulla on itseni suhteen
ja
olenko oppinut yhtään mitään

Minua pelottaa

Jos olen ihan rehellinen (ja perkele, kun olen)
minua pelottaa todella

Ei itse tapaaminen
ei tämä uusi ihminen
eikä edes se, että nään heidät yhdessä

Minua pelottaa,
mitä jos kuitenkin
olen mustasukkainen
Etten kestäisi sitä,
että hän valitsi tämän ihmisen rakkaakseen
eikä minua

Unessa tunsin juuri näin

Miksen minä kelvannut?
Mikä minussa oli niin väärin?
Vaikka rakasti, miksei jäänyt?

Ehkä tämä on katkeruutta
patoutunutta suuttumusta
eikä niinkään mustasukkaisuutta

Vaan,
kun kuvittelin olevani sellaisen yläpuolella
että voisin tavata ihmisen ilman negatiivisia ennakko ajatuksia

Niin vaan
vyöryy ylitseni surkeus ja ankeus

Haluan rakastaa rakkaani rakasta
kovin ylevää
en taida kyetä siihen

Pelottaa
ei naurata yhtään

2 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Sinun ei tule vaatia itseltäsi liikoja. Aina emme voi olla niin hyviä ihmisiä kuin haluaisimme. Minä todella tiedän! Jos tunnet mustasukkaisuutta, se on ihan ok. Se ei tee sinusta huonompaa ihmistä eikä tarkoita sitä että toivoisit heille pahaa. Ja vaikka toivoisit pahaakin, sekään ei haittaa, sillä loppujen lopuksi, hän kuitenkin jätti sinut silloin kun todella olisit tarvinnut häntä. Kyllä siitä voi vähän olla katkera ja pettynytkin. Samaa ihmistä voi jopa vihata tietyistä syistä ja tietyistä rakastaa.
Älä yritä "rakastaa rakkaasi rakasta" se ei ole tavoiteltavaa tai ylevyyttä, vaan ehkä jopa tyhmyyttä. Jokaista ei aina tarvitse rakastaa...Yrität vain kestää tilanteen ja selvitä siitä hengissä - se riittää!

PY

3:02 ip.  
Blogger Itseni said...

Kiitos, rakkain!
Todella taistelen tämän kanssa
ja olen tänään antanut itselleni "luvan" tuntea miltä nyt sitten tuntuukin (eipä sitä oikein voi tunteita määräilläkään)

Kirjoitan kohta tuonne blogin puolelle kirjoituksen...

Kiitos tuestasi ja ymmärryksestäsi
<3
M

6:56 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home