Itsensä opiskelua
Tänään oli vaikea päivä
Sekoilin taas yöllä
ja sitä on ollut todella vaikea antaa itselleni anteeksi
Lisäksi siihen vielä koko päivän yksin olo,
jota rakastan hyvässä kunnossa ollessani,
mutta joka ei tee itsesyytöksilleni ollenkaan hyvää
En kohta keksi,
minkä täytyisi maailmassa muuttua,
että olisin hyvä ihminen
Intohimoisuus
ja asioihin täysillä ryhtyminen
lienevät kohtuudessa olevan arvostettaviakin ominaisuuksia
Minulla vaan asiat tuppaavat jäämään lyhytikäisiksi
Innostun
ja
unohdan
Innostun
ja
unohdan
Opiskellessa ja "työelämässä" olen äärimmäisen (!) tunnollinen ja luotettava
Vapaa-ajalla huithapeli taivaanrannanmaalari,
jonka tarkoitus on 100% mutta toteutukseen en voi luottaa edes itse
Suututtaa se, ettei edes tähän ikään ole saanut jonkinlaista kokonaisuutta omasta elämästään
Mitä minä oikeasti haluan, osaan, voin?
Voiko ihminen opiskella koko ikänsä erilaisia tutkintoja?
Vai tuleeko jossain stoppi, jossa sanotaan, että nyt aikuinen
mene töihin
Työhön menemistä pelkään
todella pelkään
Pelkään, etten jaksa
ja joudun taas häveten keskeyttämään
Opiskelemisessa olen hyvä
Sitä rakastan
ja opiskelussa ainoana ehkä kaikesta tekemisestäni,
olen erittäin pitkäkestoinen:
yhtäkään neljästä koulusta en ole keskeyttänyt
vaan valmistunut jokaisesta
viimeisimmästä jopa ihan ajallaan
Opiskelupaikkaa tässä taas haen
Opiskelupaikan suhteen on useampiakin viritysiä
Uusin olisi Wetterhoffilla Hämeenlinnassa ohjaustoiminnan ko (entinen askarteluohjaaja)
Se olisi kaksi vuotinen muuntokoulutus
ja siinä voisin yhdistää sairaanhoitajan koulutukseni tämän keväiseen tutkintooni
Mutta se tarkoittaisi muuttoa Hämeenlinnaan
ja se olisi jotenkin liian raskasta tässä vaiheessa
Sitten on tietysti se Helsingin yliopiston taidehistoria
jonka tulokset tulevat 21.7
Ja kolmantena mahdollisuus jatkaa edellisessä koulussani 1,5 - 2 vuotinen sisustustekstiilien ko
Kovasti olen yrittänyt
ja toivottavasti nyt saisin opiskelupaikan näistä jostain
Koska opiskeleminen on minulle nyt kaikkein tärkeintä
töihin menemiseen en ole valmis
Sekoilin taas yöllä
ja sitä on ollut todella vaikea antaa itselleni anteeksi
Lisäksi siihen vielä koko päivän yksin olo,
jota rakastan hyvässä kunnossa ollessani,
mutta joka ei tee itsesyytöksilleni ollenkaan hyvää
En kohta keksi,
minkä täytyisi maailmassa muuttua,
että olisin hyvä ihminen
Intohimoisuus
ja asioihin täysillä ryhtyminen
lienevät kohtuudessa olevan arvostettaviakin ominaisuuksia
Minulla vaan asiat tuppaavat jäämään lyhytikäisiksi
Innostun
ja
unohdan
Innostun
ja
unohdan
Opiskellessa ja "työelämässä" olen äärimmäisen (!) tunnollinen ja luotettava
Vapaa-ajalla huithapeli taivaanrannanmaalari,
jonka tarkoitus on 100% mutta toteutukseen en voi luottaa edes itse
Suututtaa se, ettei edes tähän ikään ole saanut jonkinlaista kokonaisuutta omasta elämästään
Mitä minä oikeasti haluan, osaan, voin?
Voiko ihminen opiskella koko ikänsä erilaisia tutkintoja?
Vai tuleeko jossain stoppi, jossa sanotaan, että nyt aikuinen
mene töihin
Työhön menemistä pelkään
todella pelkään
Pelkään, etten jaksa
ja joudun taas häveten keskeyttämään
Opiskelemisessa olen hyvä
Sitä rakastan
ja opiskelussa ainoana ehkä kaikesta tekemisestäni,
olen erittäin pitkäkestoinen:
yhtäkään neljästä koulusta en ole keskeyttänyt
vaan valmistunut jokaisesta
viimeisimmästä jopa ihan ajallaan
Opiskelupaikkaa tässä taas haen
Opiskelupaikan suhteen on useampiakin viritysiä
Uusin olisi Wetterhoffilla Hämeenlinnassa ohjaustoiminnan ko (entinen askarteluohjaaja)
Se olisi kaksi vuotinen muuntokoulutus
ja siinä voisin yhdistää sairaanhoitajan koulutukseni tämän keväiseen tutkintooni
Mutta se tarkoittaisi muuttoa Hämeenlinnaan
ja se olisi jotenkin liian raskasta tässä vaiheessa
Sitten on tietysti se Helsingin yliopiston taidehistoria
jonka tulokset tulevat 21.7
Ja kolmantena mahdollisuus jatkaa edellisessä koulussani 1,5 - 2 vuotinen sisustustekstiilien ko
Kovasti olen yrittänyt
ja toivottavasti nyt saisin opiskelupaikan näistä jostain
Koska opiskeleminen on minulle nyt kaikkein tärkeintä
töihin menemiseen en ole valmis

0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home